Yrittäjyys jäi urallani ilmeisesti väliaikaiseksi episodiksi — siirryin taannoin konsultiksi Estimeen. Käyntikortissa lukee nimeni alla Internet Marketing Consultant.  Käytännössä työtehtäväni pitävät sisällään hakukoneoptimointia, verkkosivujen konversion parantamista, AdWords-mainoskampanjoita ja web-analytiikkaa.

Jatkossa asiantuntemukseni ja osaamiseni on siis Estimen asiakkaiden käytössä. Apusanan blogi toki jatkaa säännöllisen epäsäännöllisesti internet-markkinoinnin, sisällöntuotannon ja sisältöstrategian parissa.

Viime vuonna tein ammatillisen ratkaisun, jota olin pohtinut pitkään: opintojeni rinnalla päätin ryhtyä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi.

Ajatus oli itänyt pitkään. Tuumasta toimeen ryhtyminen kesti jonkin aikaa, sillä halusin rekisteröidä itselleni toiminimen johon olisin tyytyväinen. Se ei ollut aivan yksinkertaista, sillä lukuisat ensiksi mieleen nousseet nimet oli jo rekisteröity. Lopulta päädyin nimeen Apusana, minkä jälkeen asiat alkoivat edetä vauhdilla.

Apusana auttaa yrityksiä löytämään lisää asiakkaita. Internetin maailmassa tähän tarvitaan

• sisältömarkkinointia ja
• hakukoneoptimointia.

Sisältömarkkinointi tarkoittaa asiakkaita kiinnostavan sisällön jakamista verkossa ilmaiseksi. Ihmiset etsivät verkosta viihdettä, keskusteluita ja ratkaisuja ongelmiinsa.

Markkinoinnin kannalta näistä viimeinen vaihtoehto on kiinnostavin — sisältömarkkinointi tarjoaa ihmisille ratkaisuja näiden polttaviin ongelmiin. Samalla se rakentaa yritykselle uskottavuutta ja saa ihmiset luottamaan yrityksen tarjoamiin maksullisiin ratkaisuihin.

Näin sisältömarkkinointi muuttaa ilmaiseksi jaetun informaation kilpailueduksi. Lopulta kilpailuetu muuttuu asiakkaiksi, liikevaihdoksi ja tulokseksi.

Sen vuoksi sisältömarkkinointi kannattaa.

Hakukoneoptimointi täydentää sisältömarkkinointia — laadukkaastakaan sisällöstä ei ole yritykselle iloa, jos potentiaaliset asiakkaat eivät löydä yrityksen sivuille. Sen vuoksi kannattaa huolehtia siitä, että yrityksen verkkosivut löytyvät Googlella. Mikäli hakukoneet eivät tuo verkkosivuille kävijöitä, ei sivustosta ole yritykselle hyötyä.

Toisinaan sivuston löydettävyyttä on helppo parantaa teknisillä muutoksilla. Toisinaan tarvitaan teknisten muutoksen lisäksi uutta sisältöä, joka vastaa aikaisempaa paremmin  hakutottumuksia. Sen vuoksi  sisällöntuotannon, sisältömarkkinoinnin ja hakukoneoptimoinnin näkökulmat kannattaa ottaa aina huomioon.

Monen yrityksen verkkosivut ovat teknisesti varsin laadukkaita. Yritykset käyttävät nykyään moderneja sisällönhallintajärjestelmiä, tekniikka pelaa ja visuaalinen ilme on ammattimaisesti toteutettu. Silloin kannattaa varmasti panostaa myös laadukkaaseen sisältöön.

Kun kirjoitin ylioppilaaksi, tiesin olevani humanisti. Tavoitteenani oli Helsingin yliopiston silloinen historiallis-kielitieteellinen osasto, jossa tutkittiin ja opetettiin minua kiinnostavia aloja: historiaa ja Itä-Aasian tutkimusta. Seuraavana syksynä olinkin filosofian ylioppilas – opiskelin historian laitoksella yleistä ja Suomen historiaa.

Pian kiinnostuin Euroopan historian varhaisemmista ajanjaksoista: muinaisen Rooman kulttuuri, latinan kieli ja Rooman kirjallisuus, keskiajan yhteiskunta ja kulttuuri kiehtoivat ja vetivät minua puoleensa. Kiinaa ehdin opiskella vain alkeiskurssin verran, ennen kuin löysin itseni klassillisen filologian laitokselta pänttäämästä latinan ja kreikan kielioppia, runomittoja ja klassista arkeologiaa.

Ylevien roomalaisten runoilijoiden, poliitikkojen ja historioitsijoiden parista siirryin keskiajalle. Yhteiskunnan ylimpien kerrosten leimaaman antiikin kulttuurin jälkeen perehdyin arkipäivän historiaan sekä ihmeiden ja köyhyyden täyttämään keskiaikaan. Lopulta kirjoitin kaksi opinnäytetyötä keskiajan historiasta. Keskiaika tuntui samanaikaisesti sekä tutulta että vieraalta ajanjaksolta, enkä tälläkään hetkellä tiedä, pitäisikö toiseutta vai samuutta pitää tärkeämpänä keskiajan Euroopan piirteenä.

Keskiajan yhteiskuntahistorian jälkeen siirryin kotimaisen historian pariin. Kirjoitin Suomen rauta- ja koneliikkeiden yhdistyksen satavuotisjuhlan kunniaksi julkaistun historiateoksen. Keskiajan parissa viettämieni vuosien jälkeen uusimman ajan taloushistoriaan perehtyminen muistutti minua siitä,  kuinka kiinnostavaa talouselämä oikeastaan onkaan.

Tämän jälkeen kynnys lähteä opiskelemaan täysin uutta alaa alkoi pikku hiljaa madaltua. Talouselämää olin toki seurannut vuosien ajan, olinhan ostanut ensimmäiset pörssiosakkeenikin jo kouluikäisenä. En kuitenkaan ollut ajatellutkaan siirtymistä historiantutkijasta kauppatieteen opiskelijaksi ennen em. teoksen kirjoittamista.

Koska olin jo tutkijanuralla oppinut omaksumaan tietoa tehokkaasti, pääsin ensi yrityksellä opisekelemaan Turun kauppakorkeakouluun. Tällä hetkellä opiskelen pääaineena kansantaloustiedettä, sivuaineena laskentatoimea ja rahoitusta. Menneisyyden sanotaan olevan vieras maa — nyt olen palannut sieltä takaisin nykyhetkeen.